Kuulumisia Kerhopäiviltä

Kerhopäivä 9.4.2025

Muistiluotsi-toiminnan esittely

Muistineuvoja Minna Reunanen

VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN
MUISTILUOTSI – asiantuntija- ja tukikeskus

Auttaa antamalla
TIETOA, TUKEA, TOIMINTAA

• Toimii kahden maakunnan alueella
• Paikallisten muistiyhdistysten kanssa yhteistyötä
• Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus
• Varsinais-Suomen Muistiyhdistys hallinnoi toimintaa

MUISTISAIRAUKSIEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIKESKUS
TYÖMUODOT:

ASIAKASTYÖ	VAPAAEHTOISTOIMINTA	VAIKUTTAMINEN JA YHTEISTYÖ
Ohjaus ja neuvonta Ryhmätoiminta Vertaistukiryhmät Muistisairaille ja läheisille Matalan kynnyksen toimintaa mm. Muistikahvilat Virkistystilaisuudet Tapahtumat / luennot	Muistiaktiivit Ryhmänohjaajat Muisti Kaverit Vertaislinjavapaaehtoiset Kokemustoimijat Muistikahvilan vapaaehtoiset Aivoterveyslähettiläät	Muistisairaiden ja läheisten palvelupolun ja palveluiden kehittäminen Sotetyöryhmät Muistiammattilaisten verkostot Hankeyhteistyö ->tavoitteena muistisairautta sairastavan äänen kuuluminen/palveluiden saatavuus ja joustavuus

Satakunnan toimisto / avoinna sopimuksen mukaan:
Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5 A  Pori

• Marja Takala, p. 040-187 8070,
  marja.takala@muistiturku.fi

• Minna Reunanen, p. 040-568 8722,
  minna.reunanen@muistiturku.fi

• Päivi Siltanen, p. 040-140 9081,
  paivi.siltanen@muistiturku.fi

• www.vsskmuistiluotsi.fi

Palvelumme on avointa ja maksutonta!

MILLOIN PITÄÄ HUOLESTUA?

• Tärkeimmät tavarat ovat jatkuvasti, toistuvasti kateissa
• Unohtelee sovittuja tapaamisia
• Joutuu autolla ajaessa miettimään, minne on menossa (ympäristön hahmottaminen)
• Ei pysty luettelemaan, keiden kanssa on aiemmin päivällä puhunut
• Aivan lähisukulaisen nimi ei muistu mieleen parin tunnin kuluttuakaan
• Vaikeuksia löytää sanoja tai käyttää epäasianmukaisia sanoja
• Huomattavan vaikeaa oppia uusia asioita
• Vaikeuksia taloudellisten asioiden hoidossa (esim. laskujen hoito, yms.)
• Havaittavissa aloitekyvyttömyyttä, mahdollisesti masennusta ja apatiaa                    

Kerhopäivä 26.3.2025

Uudet ravitsemussuositukset – pitääkö olla huolissaan

Tanja Pihlajamäki
Ravitsemusterapeutti
Vanha ja uusi ruokamalli – mitä muuttui

”Leikkelekohu”

• Kokolihaleikkeet siirtyivät sattumiin makkaran viereen punaisen lihan ruudusta
• Palkokasvit nostettiin samalla viivalle muiden proteiinilähteiden kanssa
• Nostettu maitotuotteiden rinnalle myös kasvipohjaiset juomat, joiden valinnassa on hyvä huomioida yksilölliset tarpeet. Kaurajuomien proteiinimäärä on alhainen verrattuna maitotuotteisiin ja soijatuotteisiin ilman proteiinitäydennystä.
• Monipuolisesti täydennetyissä on kalsiumin lisäksi myös B12- ja B2-vitamiinia sekä jodia.
• Pähkinät ja siemenet saaneet oman lokeron, jotka ovat hyviä pehmeän rasvan ja proteiinin lähteitä.

Proteiinin lähteitä:

• Valtaosa voi käyttää 7 kananmunaa viikossa
• Punainen liha myös riistaliha lasketaan: 350 g viikossa kypsänä
  • Nykyinen saanti on keskimäärin miehillä 760 g/vk ja naisilla 390 g/vk
• Ei suositella siipikarjan eli broilerin ja kalkkunan lisäystä ilmastollisista syistä
• Nestemäisiä tuotteita 350-500 g päivässä niin, että kalsiumin, jodin ja B12-vitamiinin saanti on riittävää eli ruokavalion tulee sisältää suositusten mukaisesti kalaa, pähkinöitä, siemeniä, palkokasveja tai tumman vihreitä kasviksia

Riisin rinnalle kotimaiset kaura- ja ohralisukkeet

Peruna on saanut oman lohkon. Keitetyn peruna rinnalle nostettu perunasose ja muut vähärasvaisesti valmistetut perunalisukkeet

Kasvikset
500-800 g päivässä, josta puolet on hedelmiä ja marjoja.

Naiset saavat keskimäärin kuitua 20 g (suositus vähintään25 g)
Miehet saavat keskimäärin kuitua 22 g (suositus vähintään 35 g)

• Kasviöljyjä tulee käyttää päivittäin vähintään 25 g turvaamaan alfalinoleeni-hapon saantia *.
• Voin ja trooppisten öljyjen käyttöä tulee rajoittaa, ja suosia vähintään 60 % rasvaa ja runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä kasviöljypohjaisia levitteitä.

* Aikuisen, jonka keskimääräinen päivittäinen energiansaanti on 10 MJ, tulee saada vähintään 1,3 grammaa alfalinoleenihappoa päivässä. Alfalinoleenihappoa on rypsi-, rapsi-, pellavansiemen-, camelina-, soija-, hampunsiemen-, vehnänalkio- tai saksan- pähkinäöljyissä.

Trooppisilla öljyillä tarkoitetaan kookos- ja palmuöljyä
Esimerkiksi päivässä: 1 rkl rypsiöljyä ja 4 tl 60 % margariinia

Proteiini

• Alle 65-vuotiaille 15 E%
• 65-vuotiaasta alkaen 18 E %
  • Normaali painokilo kohti 1,2-1,5 g
  • 160 cm vähintään 72 g
  • 175 cm vähintään 90 g
• Akuutti sairaus tai kuntoutusesim. leikkauksen jälkeen lisää proteiinin tarvetta
• Tarve voi olla suurentunut jo ainakin 55-vuotiaasta
• alkaen, jos on jokin pitkäaikaissairaus

Kypsennettyä kalaa tai äyriäisiä tulisi olla vähintään 300-450 g, josta vähintään 200 g rasvaista kalaa
Viikossa siis 3-6 kala-ateriaa
Nykykulutus keskimäärin naisilla 190 g ja miehillä 250 g viikossa

72 g proteiinia saat: 1 dl raejuustoa, 3 viipaletta ruisleipää, viilipurkki, 1 kanamuna, 2 perunaa tai reilu desi maitoon valmistettua perunasosetta tai annos lihaa/kalaa esim. 5 lihapullaa

90 g proteiinia saat, kun edellisten lisäksi on kaksi lasia maitoa/piimää (2dlx2) ja ruisleipäviipale juustoviipaleella tai kokolihaleikkeleellä

Suositus: Yksi annos päivässä muiden proteiinin lähteiden ohella tulisi olla Palkokasviannoksia, esimerkiksi, 1 dl keitettyjä papuja, herneitä, linssejä, tofua ja hummusta, painaa noin 50-100 g.

Vitamiinit

• D-vitamiinilisät
  • 10 mikrogrammaa 2v-viiikon iästä alkaen
  • 20 mikrogrammaa 75-vuoden iästä alkaen
• C-vitamiini
  • Naisten suositus 95 mg
  • Miesten suositus 110 mg
  • Tupakoijilla + 40 mg eli 135 mg naisilla ja 150 mg miehillä
  • Esimerkkejä C-vitamiinipitoisuuksista:
    • 5 viipaletta paprikaa 90 mg,
    • appelsiini 125 mg
    • 1 dl ruusunmarjasose tai 100 g mansikkaa 45 mg
    • 50 g tyrniä 70 mg
    • 100 g mustaherukoita 128 mg
    • kiivi 50 mg

Kivennäisaineet

• Kalsium
  • 25-vuotiaasta alkaen 950 mg
  • Veren kalsiumpitoisuus on tarkasti säädelty, joten kalsiumintilan mittaamiseen ei ole mahdollista
• Jodi
  • Parhaat lähteet kala, nestemaiset maitotuotteet, jodioinut kasvijuomat, kananmuna ja jodioitu suola
• Sinkki
  • Tärkeimmät lähteet liha, maitotuotteet, kananmuna, palkokasvit, täysjyväviljavalmisteet, pähkinät ja siemenet.
  • Hyvät proteiinilähteet sisältävät myös sinkkiä.

Kerhopäivä 12.3.2025

Matkalle?
Jopa pidemmäksi aikaa?

Kävelykeppi, sauvat, rollaattori, pyörätuoli – onko este?

Ilsen, Jarin ja Päivin(avustaja) 2:n kuukauden ”loma” Candelarialla Teneriffalla.
Mitä teimme ”lomalla”?
Ei lomaa, vaan asumista hetken ulkomailla ja ”ulkona”
Kaupassa käynnit, ruuan laitto, kaupunki kävelyt, juhlat, jouluhumu,
uusivuosi, patikoinnit, lenkkeily, tuttavissa käynnit ja kutsut, suomi-kerho,
Fysioterapia, tv (katsomo ja areena) saunominen ym ym
Kielitaito
Muisti listaa huomioon otettavista asioista:

• Asunnon esteettömyys, pesutilat-mahtuuko myös avustaja, terassi/allas, piha ja ulkoalue. Miten lähelle ovea pääsee autolla.
• Terveysasema, apteekki ja kaupat kävelymatkan päässä, vai tarvitaanko autoa?
• Lääkkeet, saako täydennystä paikallisesti, onko mahdollista/pitääkö tuoda mukana?
• Kortit/luvat, invakortti ehdoton autoa varten, EU:n vammaiskortti ja Kansainvälinen Kela kortti.
• Oma asunto, talonmies, loman ajaksi peruttavat palvelut ja autojen vakuutukset.
• Avustaja suorapalkkauksella, palveluseteliä ei voi käyttää, lisäksi voi anoa lisätunteja
• Avustajalta vaadittuja ominaisuuksia mm riittävä osaaminen, joustavuus, ajokortti, uskallus ajaa vieraassa maassa, auttava kielitaito ja maalaisjärki.
• Avustajan työaika, joustetaan puolin ja toisin, eikä ole tarkkaa tuntien laskemista.
• Avustaja sai käyttää autoa ja kutsua vieraita
• Vammaispalveluista voi erikseen hakea avustajan matkakuluja
• Avustamispalvelu  on pyydettävä lentoasemalta, erityisesti istuimelle asti avustettava, kapea tuoli, kenttähenkilökunta auttaa.
• Sähköpyörätuoli lennolle varaa erityistarpeet lentoyhtiön kautta. Tarvittavia tietoja akun kapasiteetti (max 300Wh), tuolin mitat taitettuna ja koottuna, paino. Akku mukaan matkustamoon. Kohteessa pyörätuoli odottaa koneen ovella – lähes aina ehjänä.

Kerhopäivä 26.2.2025

Parkinsonin taudin vaikutus puheeseen ja ääneen/puuheterapia opiskelija Reeta Ruoho

Parkinsonin taudissa dopamiinin puute vaikeuttaa automaattisten liikkeiden, kuten kävelemisen ja kirjoittamisen tuottamista. Liikkeet hidastuvat, liikelaajuus pienenee ja lihasten hallinta heikkenee. Vaikutukset näkyvät paitsi kehon liikkeissä, myös puheessa, äänessä ja yleisesti kommunikaatiossa. Puhe muuttuu monotoniseksi, artikulaatio epätarkaksi ja puhenopeus vaihtelevaksi. Äänenvoimakkuus heikkenee, ja ääni muuttuu vuotoiseksi ja käheäksi. Lisäksi kasvojen ilmeikkyys ja eleet vähenevät. Nämä muutokset voivat johtaa kommunikaatiotilanteissa väärinymmärryksiin sekä aiheuttaa psykososiaalista haittaa ja elämänlaadun heikkenemistä. 

Puheterapia on keskeinen kuntoutusmuoto Parkinsonin taudissa. Puheterapeutin vastaanotolle tulisi hakeutua mahdollisimman pian puhe- tai äänioireiden ilmetessä, ennen kuin ne vaikeuttavat kommunikointia. Parkinsonin tautiin kehitetyt puheterapeuttiset kuntoutusmenetelmät, Lee Silverman Voice Treatment (LSVT) ja SPEAK OUT!, ovat tutkittuja ja tehokkaita menetelmiä, jotka auttavat voimistamaan ääntä, vähentämään puheen monotonisuutta sekä parantamaan äänenlaatua ja puheen ymmärrettävyyttä. Puheen ja äänen kuntoutuksessa jatkuva kotiharjoittelu on keskeisessä asemassa, ja lähiympäristöllä on tärkeä rooli sairastuneen tukemisessa ja motivoimisessa. 

Vinkkejä puheen ja äänen ylläpitoon: 

• Pidä huolta yleiskunnosta ja liiku riittävästi 
• Pidä huolta nestetasapainosta 
• Käytä ääntä päivittäin eri tilanteissa
  • Keskity voimakkaaseen äänentuottoon ja rauhalliseen puherytmiin 
• Tee ääniharjoituksia päivittäin 
  • Maa, mee, mii, moo, muu  
  • Aa –harjoitukset (tasainen ääntö + liu’ut ylös ja alas) 
  • Numeroiden, viikonpäivien ja kuukausien tms. luetteleminen 
  • Erilaisten tekstien lukeminen 
  • Laulaminen 

Muista käyttää ääntä määrätietoisesti! 

Kerhopäivä 12.2.2025

Tietoa Parkinsonin taudista,
Parkinson ja Parkinson plus -oireyhtymät sekä niihin liittyvät oireet. Tiivistelmä, neurologi Kirsi Malmberg-Ceder

Parkinsonin tauti ja Parkinson plus -oireyhtymät ovat hermostoa rappeuttavia sairauksia, joihin liittyy motorisia ja ei-motorisia oireita. Motorisiin oireisiin kuuluvat mm. lihasjäykkyys, lepovapina ja liikkeiden hitaus. Ei-motoriset oireet, kuten ummetus, verenpaineen vaihtelu, REM-unihäiriöt ja virtsaamisongelmat, voivat kuitenkin olla arjessa jopa haitallisempia.

Ei-motoriset oireet ja autonomisen hermoston häiriöt

Sekä Parkinsonin tauti että Parkinson plus -oireyhtymät vaikuttavat autonomiseen hermostoon, joka säätelee elimistön tahdosta riippumattomia toimintoja, kuten verenpainetta, ruoansulatusta ja rakon toimintaa. Verenpaineenvaihtelu, erityisesti ortostaattinen hypotensio eli verenpaineen lasku seistessä ja ylös noustessa, on yleinen ongelma, joka voi heikentää toimintakykyä ja lisätä kaatumisriskiä. Ummetus on merkittävä oire, joka voi pahentua nesteen ja kuidun puutteesta sekä vähentyneestä liikunnasta. REM–unihäiriöt ovat tavallisia erityisesti Parkinsonin taudissa ja voivat aiheuttaa levotonta liikehdintää unen aikana. Parkinson plus -oireyhtymissä autonomisen hermoston häiriöt ovat usein vielä voimakkaampia ja usein ilmenevät jo sairauden varhaisessa vaiheessa, toisin kuin idiopaattisessa Parkinsonin taudissa

Parkinsonin tauti, Parkinson plus ja virtsaamisongelmat

Virtsaamishäiriöt ovat yleisiä sekä Parkinsonin taudissa että Parkinson plus -oireyhtymissä. Hermoston rappeuma voi vaikuttaa rakon toimintaan ja aiheuttaa hallitsematonta virtsaamistarvetta, joka liittyy usein rakon yliaktiivisuuteen. Tamsulosiini voi helpottaa virtsaamisvaikeuksia, mutta se voi pahentaa verenpaineen laskua, mikä on jo valmiiksi ongelma näissä sairauksissa. Sen lopettaminen voi puolestaan heikentää virtsaamista entisestään. Betmiga on yleinen rakon rauhoittamiseen käytetty lääke.

Lääkitys ja yksilöllinen säätely

Lääkityksen vaikutus oireisiin vaihtelee yksilöllisesti, ja sekä Parkinsonin taudissa että Parkinson plus -oireyhtymissä on tärkeää seurata potilaan kokonaisvointia. Levodopa auttaa Parkinsonin taudissa, mutta sen teho on usein heikompi Parkinson plus -oireyhtymissä. Apomorfiini voi olla hyödyllinen äkillisiin off-vaiheisiin, mutta se voi aiheuttaa matalaa verenpainetta, mikä on ongelmallista näissä sairauksissa. Autonomisenhermostonhäiriöidenvuoksi verenpaineen säätely voi olla vaikeaa, mikä heikentää toimintakykyä.

Johtopäätös

Parkinsonin tautiin ja Parkinson plus -oireyhtymiin liittyvät autonomisen hermoston häiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Ummetus, verenpaineen vaihtelu, unihäiriöt ja virtsaamisongelmat ovat osa oirekuvaa.

Kerhopäivä 22.1.2025
Voimavaralähtöinen avustaminen/ Merja Koskinen

Voimavaralähtöinen ajattelu lähtee siitä, mitä voimavaroja meillä itse kullakin on yhä jäljellä.

Vaikka arjessa tulee vastaan monenlaisia asioita ja haasteita, tärkeä osa mielenhyvinvointia on, että emme aina mieti asioita sairauspainotteisesti. Terveyteen liittyvät tekijät kun eivät pysy samanlaisina läpi elämän, vaan niissä on vaihtelua. On hyvä tiedostaa omat voimavaransa, jotka joustavat elämän eri tilanteissa. Meillä on luontainen kyky selvitä ja löytää jäljellä olevia voimavaroja ja keinoja selviytyä haasteellisissakin tilanteissa.

Hyvinvointi on moniulotteinen asia. Olemme vastuussa sekä itsestämme, että toisistamme. Kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee elämän mielekkyyden ylläpitämistä. Hyvinvointi tarkoittaa meille jokaiselle eri asioita. Keskeinen tekijä on kuitenkin elämänhallinnan tunne ja voimavaralähtöisyys.

Koettua hyvinvointia voidaan mitata elämänlaatu kokemuksella. Olemme tuntevia ja tiedostavia yksilöitä. Tärkeää meille jokaiselle on tunne tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Kehon tuntemusten olemassaolon havainnointi rentouttaa sekä kehoa, että mieltä.

Avustustilanteissa mm. ajan antaminen on koettu tärkeäksi ja todettu, että tarvittava aika muodostuu jokaisen yksilöllisen tarpeen mukaan. Tilanteen ymmärrys luodaan yhdessä. Kehollinen ohjaus on usein hyvä avustamismenetelmä. Tärkeää on, että auttajana olemme aidosti läsnä.

Pidetään siis mielessä jäljellä olevat voimavarat ja suunnataan katse kevättalvea kohti.

Aurinkoisia päiviä.

terv. Merja

8.1. Oli vuoden ensimmäinen kerho. Aiheenamme oli vahvuudet. Aiheeseen paneuduimme ikäinstituutin vahvuusvartin ohjein. Jokaisella meillä on vahvuuksia, asioita, joissa olemme hyviä tai asioita, jotka antavat meille voimaa. Vahvuudet voivat olla sinussa olevia hyviä luonteenpiirteitä tai toimintatapoja.

Jos et itse tunnista omia vahvuuksiasi, voit kysyä läheiseltä tai ystävältä, että millaisia vahvuuksia he näkevät sinussa. Kehujen kuuleminen tuntuu hyvältä. Jos et saa kehuja muilta, voit opetella sanomaan itse itsellesi hyviä asioita, esim: ”Oletpas sinnikäs tänään” tai ” Nyt olet kyllä ansainnut lepotauon” tai ”Tästä tulee hyvä päivä”. Tai voit kirjoittaa vahvuuksiasi paperille ja lukea ne itsellesi joka aamu. Opettele puhumaan itsellesi kannustavasti ja armollisesti! Olemme kaikki hyvin ainutlaatuisia.

Vahvuuksien tunnistaminen edistää mielen hyvinvointia. Tässä joitain vahvuuksia, voit keksiä itse lisää. Huumorintaju, toiveikkuus, sosiaalisuus, kiitollisuus, myötätuntoisuus, herkkyys, rohkeus, käytännöllisyys, harkitsevuus, tiedonhalu, kärsivällisyys, avarakatseisuus, ystävällisyys, uteliaisuus, innostus, toiveikkuus, kilpailullisuus.

Kirjoittaja pyysi tähän loppuun kommenttia tehtävästä:
Kokemuksena tämä oli itselleni ensimmäinen. Näitä ei tule yleensä mietittyä, sen vuoksi asia onkin hyvä ja mielenkiintoinen. Vaikka meillä kaikilla on omat vaivamme, voimme omien vahvuuksiemme avulla ylläpitää jaksamistamme.
Markku Koskinen